Poriin muuttaminen

Lippuja voi ostaa VR:n verkkosivuilta ja mobiilisovelluksesta. Sovellus on saatavilla suomen, ruotsin ja englannin kielillä.

Varatessasi lippua lentokentältä, sinun tulee ilmoittaa lähtöpaikaksi ”Helsingin lentoasema/Helsinki-Vantaa” ja määränpääksi ”Pori”. Rautatieyhteyksien vuoksi matkasi jakautuu kolmeen osaan: ”Helsinki – Tikkurila”, ”Tikkurila – Tampere”, ”Tampere – Pori”. Kaikkien kolmen junan lippujen yhteishinta on noin 50 euroa.

Lippuja bussiin voi ostaa nettisivuilta tai mobiilisovelluksista Onnibus tai Matkahuolto. Lähtöpaikka Helsingistä on Kampin linja-autoasema ja saapumispaikka Porissa Matkakeskus. Linja-autolipun hinta on noin 20 euroa.

Lentoja Porin ja Helsingin välillä on kymmenen kertaa viikossa arkipäivinä. Maanantaista tiistaihin lennetään kaksi lentoa molempiin suuntiin, torstaisin kolme ja perjantaisin yksi. Lippuja voi ostaa Karhu Aeron sivulta. Lipun hinta on noin 100 euroa/hlö/suunta, 2-11-vuotiaille 60 euroa ja 0-1-vuotiaille 15 euroa.

Satakunta on kalaruokien aluetta. Satakunnan erikoisuus on esimerkiksi nahkiaiset, jotka ovat leuattomia, matomaisia kaloja. Tunnetumpi Satakunnan perinneherkku on kuitenkin porilainen, ympäri Suomen tarjottava grilliruoka. Aito porilainen koostuu kahdesta paahtoleivästä, joiden välissä pihvinä toimii Metsästäjä-makkara. Mausteita porilaisessa käytetään sipulia, kurkkusalaattia, sinappia ja ketsuppia. (Yle)

Merimieskulttuurin vaaliminen näkyy ruokaperinteessä ja Satakunta tunnetaankin erityisesti kalaruoistaan. Vaikutuksia ruokien nimityksiin ja makutottumuksiin on tullut myös meren yli Ruotsista. Kalaruoista näyttävin on Porin pitäjäruoka, ristiinnaulittu siika: suolattu siikafilee kiinnitetään puunauloilla lautaan ja kypsennetään nuotion loimussa. Muutenkin alueella käytetään paljon siikaa, samoin silakkaa.

Paikallinen erikoisuus on nahkiainen, jota pyydetään alkusyksyllä. Monien mielestä ainoa oikea tapa nauttia sormenpaksuista, ympyräsuista kalaa on halstrattuna ja snapsin kanssa.

Merenrantojen herkkumarja tyrniä kasvaa Satakunnassa paljon. Siitä syntyvät erilaiset leivonnaiset, jälkiruoat ja juomat. Liharuokien kaverina maistuu kirpsakka tyrnihyytelö. Myös metsien antimia hyödynnetään, ja erilaiset sieni- ja hirviruoat ovat tuttuja näkyjä satakuntalaisissa ruokapöydissä. (lähde: Maakuntien parhaat: Satakunta | K-Ruoka)

Suomessa arvostetaan täsmällisyyttä ja tapaamisista myöhästymistä pidetään epäkohteliaana. Suomalaiset koetaan usein pidättyneiksi ja rauhallisiksi, koska heillä on tapana pitää vahvat tunteet yksityisinä, etenkin julkisilla paikoilla. Kohteliaisuus koskee myös henkilökohtaisen tilan kunnioittamista ja jonotusetikettiä, jonoissa ohittamista paheksutaan. Suomalaiset arvostavat suoraa kommunikointia ja menevät keskusteluissa suoraan asian ytimeen ilman suurempaa puhetta.

Suomessa on neljä vuodenaikaa. Talvi, varsinkin Lapissa, voi kestää jopa puoli vuotta, kun lämpötila laskee -30 asteeseen. Kaamoksen eli polaariyön aikana Lapissa aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle jopa 50 päivään. Kevät on lyhyt, noin 1,5–2 kuukautta kestävä, jolloin lumet sulavat ja kasvukausi alkaa. Kesä kestää noin neljä kuukautta etelässä ja kaksi kuukautta pohjoisessa jolloin Lapissa paistaa keskiyön aurinko ja ajoittain lämpötila on yli +25°C. Noin 2,5 kuukautta kestävä syksy on sadonkorjuun ja luonnon talveen valmistautumisen aikaa, jolloin sää viilenee.

Suomen juhlat ja perinteet ovat usein uskonnollista alkuperää, joissa kristilliset tavat sekoittuvat vanhoihin luonnonpalvontaan juurtuneisiin käytäntöihin. Nykyään ne nähdään lähinnä mahdollisuuksina viettää laatuaikaa rakkaiden kanssa.

Kalenteriin merkityt liputuspäivät ovat merkittäviä, jolloin liputetaan koko päivä. Kalenteri ja uutiskanavat kertovat tapahtumasta, kuten sen, onko kyseessä kansallinen vapaapäivä, jolloin ei tehdä työtä tai mennä kouluun.